Yötyönä vai eläkkeellä? - Oppimateriaalikyselyn tulokset

Oppimateriaalien avointa saatavuutta koskevaan ennakkokyselyyn saatiin 108 vastausta. Kiitos kaikille vastaajille! Kysely toimii alkusysäyksenä suomalaisen tutkimusyhteisön avoimen oppimisen ja avoimien oppimateriaalien linjaustyölle.

Kysely oli suunnattu erityisesti korkeakouluopettajille, joita suurin osa vastaajista olikin (88 % vastaajista oli opettajia ja 95 % toimi korkeakoulutuksessa). Kyselyyn osallistuneista hieman yli puolet (54 %) oli hyödyntänyt avoimia oppimateriaaleja. Sen sijaan vain vajaa kolmasosa (30 %) oli itse julkaissut avoimia oppimateriaaleja. Toisaalta omassa työyhteisössään oppimateriaaleja oli jakanut suurin osa (72 %) vastaajista.
 

Avaisinko oppimateriaalini?

 
Enemmistö vastaajista (69 %) suhtautui positiivisesti avoimien oppimateriaalien yleistymiseen. Täysin kielteisellä kannalla oli vain kuusi prosenttia vastaajista. Merkittävänä hyötynä avoimien oppimateriaalien yleistymisessä monet vastaajat mainitsivat sen, että opettajien aikaa säästyy, kun kaikkien ei tarvitse rakentaa omia oppimateriaalejaan täysin tyhjästä. Lisäksi useat vastaajat pitivät yleisesti hyvänä asiana, että etenkin julkisesti rahoitetussa opetuksessa tietoa ja sivistystä levitettäisiin kaikille.
 
Joissain vastauksissa ajateltiin myös avoimuuden lisäävän oppimateriaalien laatua, kun hyvät ideat leviävät helpommin ja yksittäisten opettajien erikoisosaaminen tulee laajempaan käyttöön. Oppimateriaalien laadun lisääntymisen taas katsottiin lisäävän myös opetuksen laatua, etenkin jos erilaisiin opetuskonteksteihin on käytettävissä juuri niihin soveltuvia avoimia oppimateriaaleja.
 
Monet vastaajat näkivät myös oppimateriaalien laatijan hyötyvän niiden avaamisesta. Avaamisen katsottiin lisäävän tekijänsä mainetta ja näkyvyyttä, mikä saattaa esimerkiksi johtaa hedelmällisten yhteistyöverkostojen syntymiseen. Lisäksi useat vastaajat painottivat avoimien oppimateriaalien keräävän paremmin palautetta, mikä helpottaa niiden kehittämistä laadukkaammiksi. Jotkut vastaajat pitivät positiivisena myös sitä, että oppimateriaalien avaaminen antaa niiden tekijälle laajemman yleisön ja näin enemmän vaikutusmahdollisuuksia. Toiset taas katsoivat vastavuoroisuuden periaatteen mukaisesti voivansa hyödyntää muiden avaamia materiaaleja, koska itsekin jakavat omansa.
 

Esteitä madaltamassa

 
Isoimmaksi esteeksi oppimateriaalien avoimelle jakamiselle vastaajat (57 %) kokivat avaamiseen liittyvät tekijänoikeudelliset ja sopimukselliset epäselvyydet. Iso osa vastaajista (38 %) koki esteeksi myös sen, ettei ollut varma itse tekemiensä oppimateriaalien lainmukaisuudesta, jos niiden tekemisessä oli esimerkiksi hyödynnetty muita oppimateriaaleja tai kuvamateriaalia. Moni vastaaja (34 %) ei myöskään ollut varma, missä oppimateriaaleja voisi jakaa.
 
Usea vastaaja (30 %) koki, että oppimateriaalien avaamista ei arvosteta kylliksi ja että se ei näy riittävän hyvin omassa urakehityksessä. Monet (30 %) jopa pelkäsivät, että toiset voisivat viedä kunnian omasta avatusta oppimateriaalista. Toisaalta vain pieni osa vastaajista (11 %) ei ollut lainkaan kiinnostunut avaamaan oppimateriaalejaan. Täsmälleen yhtä moni vastaaja (11 %) ei myöskään nähnyt mitään esteitä oppimateriaalien avaamiselle.
 
Tärkeäksi väyläksi esteiden madaltamiselle vastaajat näkivät riittävän tiedottamisen ja ohjeistamisen organisaatioissa, Suomen tasolla ja kansainvälisesti. Erityisesti kaivattiin käytännön ohjeita esimerkiksi siitä, miten oppimateriaaleja jaetaan, mitä tekijän- ja käyttöoikeuksista pitää ottaa huomioon ja miten avoimia lisenssejä käytetään. Vastaajat kaipasivat myös organisaatioihin ja Suomen tasolle selkeitä pelisääntöjä, mitä ja miten oppimateriaaleja saa jakaa.
 

Aikaa ja arvostusta

 
Moni vastaaja toivoi, että organisaatiot tukisivat avoimien oppimateriaalien tekemistä riittävillä resursseilla. Erityisesti organisaatioiden toivottiin antavan tekijöiden käyttää työaikaa avoimien oppimateriaalien tekemiseen, jotta tekemisen ei tarvitsisi jäädä yötyöksi tai eläkeajan unelmaksi.
 
Useat vastaajat kaipasivat myös selkeää rahallista korvausta avoimien oppimateriaalien tekemisestä, joko työnantajilta tai rahoittajilta saatavana palkkiona tai palkkana tai sitten käytön mukaan jyvitettynä valtakunnallisena korvauksena. Jotkut vastaajat kannattivat myös sitä, että avoimien oppimateriaalien tekeminen näkyisi lisämeriittinä urakehityksessä. Muutama vastaaja toivoi lisäksi avoimien oppimateriaalien laatimisen näkyvän korkeakoulujen rahoitusmallissa.
 

Ei pakolla

 
Tulevaa linjausta koskevat toiveet heijastelivat selvästi vastaajien näkemyksiä oppimateriaalien avaamisen solmukohdista. Valtaosa vastaajista (69 %) toivoi linjauksen sisältävän selkeitä ohjeita tekijänoikeuteen ja sopimuksiin liittyvistä kysymyksistä. Ohjeita kaivattiin myös siitä, miten toisten tekemiä materiaaleja voi hyödyntää vastuullisesti omissa avoimissa oppimateriaaleissa.
 
Enemmistö vastaajista (69 %) toivoi linjaukselta myös kannanottoa oppimateriaalien avaamisen kannusteista. Erityisesti toistui toivomus, että opettajia ei ajeta avaamaan oppimateriaalejaan pakolla ja että oppimateriaalien tekijän oikeutta päättää itse materiaaliensa avaamisesta kunnioitetaan.
 

Teksti: Ilmari Jauhiainen

Julkaistu: 2.10.2019

Päivitetty 2.10.2019 04.22