Kuinka siirtymä avoimuuteen vaikuttaa tieteellisiin seuroihin? Kun painetun lehden rooli jäsenmaksun vastineena pienenee, pohtii osa seuroista uusia toimia sekä yleisöjä.

Parhaimmillaan kansalaistiede hyödyttää sekä tutkimusta että osallistujia, mutta se ei tapahdu itsekseen ilman huolellista suunnittelua ja mietittyjä tavoitteita.

Matleena Laakso tietää, että suurin este oppimateriaalien avoimelle jakamiselle on pelko siitä, etteivät omat materiaalit ole riittävän hyviä.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivien 12.–13.6.2023 teemana oli avoimen tieteen ja tutkimuksen tulevaisuus. Lue koonti tapahtuman ohjelmasta.

Palkinnon saivat Matleena Laakso (Tampereen korkeakouluyhteisö), Huijataanko minua? Huijaanko minä muita? -oppimateriaali (AMKIT-konsortion Avoimet oppimateriaalit -työryhmä) sekä Sustainable Organising -kurssi (Svenska handelshögskolan).

AVOTT-kesäpäivillä julkaistiin Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden linjaus, jonka toinen osalinjaus tutkimusmenetelmistä ja -infrastruktuureista vahvistaa kansallista linjauskokonaisuutta.

AVOTT-ohjausryhmä kokoontui pohtimaan muutoksia seuraavaan seurantakierrokseen sekä opinnäytetöiden avoimuuden osalinjausluonnosta.

AVOTT-työryhmän laatimia ohjeita voi soveltaa oman organisaation tarpeisiin, ja niitä saa käyttää vapaasti tutkimustoiminnan tukena.

Joulukuussa järjestetyn Datan Organisoinnin ABC -työpajassa harjoiteltiin järkeviä tapoja käsitellä, järjestellä ja dokumentoida dataa. Nyt työpajan oppimateriaalit ovat avoimesti saatavilla.