Ruotsi peruutti Elsevier –sopimuksen: mitä seurasi?

Ruotsin yliopistojen kirjastojen sopimus Elsevierin kanssa raukesi 30.6.2018. Uutinen oli merkittävä. Se herätti runsaasti mielenkiintoa, keskustelua ja intohimojakin tieteellistä kustantamista ja julkaisemista seuraavien sekä julkaisujen käyttäjien joukossa.

Ruotsin Elsevier -sopimuksen perumisen käynnistämä keskustelu toimenpiteen vaikutuksista perustui ennakkokäsityksiin ja parhaimmillaan valistuneisiin arvioihin. Ruotsin kansalliskirjasto, Kunglika Biblioteket, teki keväällä selvityksen asiasta ja sen tuloksia on nyt esitelty. 
 
Selvityksessä tarkastellaan peruutuksen vaikutuksia eri tahoille, joista mielenkiintoisin ja merkittävin ovat loppukäyttäjät eli käytännössä tutkijat ja opiskelijat. Loppukäyttäjille suunnattuun kyselyyn saatiin 4221 vastausta, joista 85 prosenttia tuli yliopistotutkijoilta tai opiskelijoita. Loput tulivat julkisten laitosten työntekijöiltä ja muilta opiskelijoilta.  Vastaajista yli 90 prosenttia oli tietoisia sopimuksen raukeamisesta ja yli 80 prosenttia on tarvinnut pääsyä Elsevierin kustantamissa journaaleissa julkaistuihin artikkeleihin peruutuksen jälkeen. Eniten vastauksia tuli lääketieteen ja luonnontieteiden edustajilta (yhteensä 57 prosenttia vastauksista). 
 
Kysyttäessä, olivatko käyttäjät saaneet Elsevier -artikkelin muita reittejä peruutuksen jälkeen ja jos olivat, millä keinolla he olivat sen saaneet, vastattiin muun muassa seuraavasti. 42 prosenttia kertoi, että ei ole saanut haluamaansa artikkelia käsiinsä. Samassa prosenttimäärässä vastauksia kerrottiin, että on saanut artikkelin online –menetelmillä. Tämän lisäksi artikkeleita hankittiin kirjastopalvelujen avulla, ottamalla yhteys artikkeleiden kirjoittajiin ja kollegoilta tiedustelemalla. Online –menetelmät kohdistuivat valtaosin ResearchGateen (45 %). Piraattikeinot mainittiin 24 prosentissa vastauksia. Joka neljäs kertoi käyttävänsä selaimeen asennettuja Open Access plug-in –sovelluksia.
 
Yllättäen pieni prosentti loppukäyttäjistä kertoi, että peruutuksella on ollut positiivinen tai jopa erittäin positiivinen vaikutus työhönsä. Määrä on kuitenkin hyvin pieni ja 54 prosenttia koki, että vaikutus on ollut negatiivinen tai erittäin negatiivinen (jälkimmäisen osuus 15 %). Myös yllättävän suuri osa, 37 prosenttia, vastaajista piti vaikutusta neutraalina. Vastaajiin mahtui myös jonkun verran henkilöitä, jotka eivät osanneet arvioida vaikutuksia tällä tavoin. 
 
Vastaajista 48 prosenttia suhtautui peruutukseen joko negatiivisesti tai hieman negatiivisesti, 38 prosenttia puolestaan positiivisesti tai hieman positiivisesti. Luvut kertovat, että kaikki, joiden työhön peruutus on vaikuttanut negatiivisesti, eivät suhtaudu peruutukseen negatiivisesti. Noin 13 prosenttia ei ilmaissut kantaa tähän kysymykseen. Positiivisimmin asennoituivat humanististen tieteiden, teologian, luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden edustajat. Eniten peruutusta vastaan olivat lääke- ja terveystieteiden edustajat. Peruutus vaikutti negatiivisesti tutkijoiden haluun julkaista, vertaisarvioida ja toimia toimittajana Elsevierin julkaisemissa journaaleissa.
 
Kuten alussa todettiin, Elsevier –peruutus johti vilkkaaseen keskusteluun. Keskustelun keskiössä on avoin julkaiseminen ja sitä käydään akateemisen maailman kaikilla tasoilla. Kunglika Biblioteketin selvitys toi arvokasta informaatiota keskustelua jäsentämään.
 
Lähde:
Lisa Olsson, Consequences of Sweden canceling Elsevier, tulosten esittely
 
Teksti: Sami Syrjämäki
 
Julkaistu 5.9.2019
Päivitetty 5.9.2019 10.28