Miten hyvin olemme saavuttaneet tieteen ja tutkimuksen avoimuudelle asetetut tavoitteet? Seuranta antaa vastauksia. Tiedonkeruu avoinna 19.5.-30.6.2022.

AVOTT-kesäpäivien toisena päivänä pohdittiin niin työn alla olevia linjauksia kuin asiantuntijaryhmien roolia niiden toimeenpanossa. Tule mukaan vaikuttamaan!

UNESCOn avoimen tieteen suosituksen tueksi kootaan maailmanlaajuisesti parhaita käytäntöjä – onko sinun organisaatiossasi käytäntö, joka kannattaa jakaa?

Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistukseen on 25.8.2021 mennessä sitoutunut 67 organisaatiota ja 80 yksityishenkilöä. Nyt sinullakin on mahdollisuus ilmaista sitoumuksesi.

Kuinka yksittäinen tutkija voi edistää avointa tiedettä ja tutkimusta? Päivitetty Usein kysytyt kysymykset -sivu antaa nyt suuntaviivoja myös tutkimusdatan ja -aineistojen osalta.

AVOTT-sihteeristön laatima itsearviointiraportti julkaistiin Avoimen tieteen syyspäivillä 24.11.2021. Raportissa korostuvat asiantuntijatyön merkitys ja sihteeristön keskeinen rooli.

Tutkijanarviointi mahdollistaa, muokkaa ja suuntaa tutkimusta. Siksi on tärkeää miettiä miten tutkijaa arvioidaan ja millaista tutkimusyhteisöä arvioinnin käytännöillä luodaan.

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden ensimmäinen osalinjaus julkaistiin Avoimen tieteen kevätpäivillä 2021.

Suomalaisen tutkimusyhteisön ensimmäinen kansallinen avoimen tieteen osalinjaus on hyväksytty 31.10.2019 Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen ohjausryhmän kokouksessa.

Suomalaisen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen osalinjaus oppimateriaalien avoimesta saatavuudesta on hyväksytty 29.10.2020 Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen ohjausryhmän kokouksessa.